Äidin ksylitolin käyttö vaikuttaa pitkään lapsen maitohampaiden terveyteen

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että pikkulapsena suuhun pesiytyneen bakteerikannan koostumus vaikuttaa hampaiden reikiintymiseen. Suun bakteereista erityisesti mutansstreptokokit lisäävät lapsen riskiä saada reikiä hampaisiinsa. Ne lapsi saa suuhunsa useimmiten syljen välityksellä äidiltään.

HLL Marja-Liisa Laitalan väitöstutkimus on seurantatutkimus aiemmalle äiti-lapsi -tutkimukselle, jonka tulokset osoittivat, että mutansstreptokokkitartunnat äidiltä lapselle vähenivät viisinkertaisesti ksylitolin ansiosta.  Äiti-lapsi -tutkimuksessa käytettiin Leafin täysksylitolipurukumia. Laitalan tutkimuksessa seurattiin yhteensä noin 500 lapsen maitohampaiden terveyttä. Lapsille tehtyjen hammashoidon toimenpiteiden määrää seurattiin syntymästä kymmenvuotiaaksi asti.

Lapsen maitohampaat saadaan säilymään pitkään täysin ehjinä vaikuttamalla äidiltä pikkulapselle siirtyvään bakteerikannan koostumukseen. Maitohampaiden parantunut terveys säilyy hampaiden irtoamiseen saakka. Kun maitohampaiden varhainen reikiintyminen saadaan estettyä, vähenevät maitohampaiden paikkaukseen tarvittavat hoitokäynnit ja siten myös terveyskeskukselle hampaiden hoidosta aiheutuvat kustannukset.

Hyöty pitkäaikaista ja käyttö taloudellisesti kannattavaa

Nyt tehty seurantatutkimus osoitti, että äitien käyttämän ksylitolipurukumin avulla saatava hyöty on pitkäaikaista ja että käyttö on myös taloudellisesti järkevää. Pikkulapset säästyvät hammassäryltä ja hammashoidon mahdollisesti aiheuttamalta pelolta ja kivulta. Paikkaustoimenpiteiden hoitotulos jo kouluikään ehtineillä lapsilla on usein parempi kuin jos hoitotoimenpiteitä joudutaan tekemään jo varhaislapsuudessa. Näin säästetään terveydenhuollon resursseja ja siten pienenevät myös terveydenhuollon kustannukset.

Lapsilla, joiden äideillä oli syljessään runsaasti mutansstreptokokkibakteereja, oli korkea riski saada reikiä hampaisiinsa. Niillä riskiryhmän lapsilla, joiden äidit söivät täysksylitolipurukumia säännöllisesti lapsen ollessa alle kahden vuoden ikäinen, ensimmäinen maitohammas reikiintyi keskimäärin kahdeksanvuotiaana ja kariesta esiintyi 40 % vähemmän. Ero oli yhä nähtävissä kymmenvuotiaana.

Mutansstreptokokkitartunnan saaneiden lasten hampaat alkoivat vastaavasti reikiintyä jo ennen viiden vuoden ikää. Kun mutansstreptokokkitartunta oli saatu estettyä, saatiin korkean kariesriskin omaavien lasten hampaiden terveys parannettua ikäryhmän keskimääräiselle tasolle.

Marja-Liisa Laitalan tutkimuksessa osoitetaan, että äideille kohdistettu, lasten karieksen ehkäisyyn käytetty panostus näkyy lasten hampaiden reikiintymisen vähenemisenä jopa kymmenen vuotta. Tällainen omahoito, jossa äiti syö ksylitolia, ei vaadi suuria resursseja eikä vie hammaslääkärin aikaa ja hammaslääkärikäyntejä. Kun lasten paikkauskäynnit vähenevät, kunta säästää rahaa säästyneinä resursseina.

 

Marja-Liisa Laitala: Mutansstreptokokkitartunnan ehkäisemisen pitkäaikaisvaikutukset maitohampaiden terveyteen. Kohorttitutkimus korjaavan hoidon määrästä ja kariesehkäisyn kustannuksista. Väitös Turun yliopistossa 24.9.2010.

Väitös on julkaistu Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa https://oa.doria.fi/handle/10024/63589