Äiti-lapsi -tutkimus
Äidin ksylitolipurukumin käyttö suojelee pikkulapsia kariekselta
1990-luvun alussa käynnistyneessä Äiti-lapsi -tutkimuksessa seurattiin ensimmäistä kertaa kliinisin kokein äidin ksylitolin käytön vaikutuksia pikkulasten mutans streptokokki -tartuntoihin ja hampaiden reikiintymiseen. Äiti-lapsi -tutkimuksen tulokset osoittavat, että äidin säännöllinen ksylitolipurukumin käyttö estää lasten hampaiden reikiintymistä. Äidin 21 kuukautta kestänyt ksylitolipurukumin säännöllinen käyttö vähensi karioitumisen kannalta merkittävimmän bakteerin, mutans streptokokin, tarttumista äidiltä lapselle ja johti 70 prosenttia alentuneeseen maitohampaiden reikiintymiseen 5-vuotiailla lapsilla.
Hammaskaries on tarttuva tauti
Mitä nuorempana lapsi saa mutans-tartunnan ja mitä voimakkaampi se on, sitä enemmän maitohammaskariesta esiintyy. Tartunnan riski on suurimmillaan, kun lapsi on kaksivuotias. Äiti tartuttaa lapselleen mutans streptokokki -bakteerin yleisimmin huomaamattaan. Jo ruokalusikan tai tutin nuolaisu siirtää äidin suussa olevan bakteerin lapselle. Mutans streptokokin puuttuminen lapsen suusta tarkoittaa käytännössä maitohampaiden reikiintymisriskin merkittävää vähenemistä
Kaksi purukumityynyä neljästi päivässä
90-luvun alussa Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen aloitteesta käynnistetty kenttätutkimus toteutettiin Ylivieskan, Alavieskan ja Sievin hammashoitoloissa. Tutkimuksessa seurattiin, voiko pikkulasten äitien ksylitolin käyttö ehkäistä mutans streptokokki -bakteerin tarttumista lapsen hampaiden pinnoille ja hampaiden reikiintymistä. Tutkimukseen kutsuttiin raskaana olevia naisia, joiden syljen mutans-tasot olivat korkeita.
Tutkimuksen suorittaminen
Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 195 äiti-lapsi -paria. Ksylitoliryhmässä äidit nauttivat kaksi tyynyä täysksylitolipurukumia keskimäärin neljä kertaa päivässä siitä alkaen, kun lapsi oli täyttänyt kolme kuukautta. Ksylitolin käyttö aloitettiin tässä vaiheessa siksi, että ksylitoli ehtisi vaikuttaa äidin mutans streptokokkeihin niin, että niiden tarttumisominaisuudet muuttuisivat ennen lapsen maitohampaiden puhkeamista. Päivittäistä purukumin käyttöä jatkettiin, kunnes lapsi täytti kaksi vuotta.
Kontrolliryhmissä äidit saivat ylimääräisen fluori- tai klooriheksidiinilakkauksen puolen vuoden välein, siihen asti kun lapsi täytti kaksi vuotta. Tutkimuksen aikana kerättiin sylki- ja plakkinäytteitä sekä äideiltä että lapsilta. Näistä näytteistä määritettiin muun muassa mutans streptokokkien määrä. Mutans-määrityksessä käytettiin erittäin herkkää menetelmää, joten hyvin pienetkin mutans-tasot pystyttiin määrittämään.
Kun mikrobiologiset tutkimukset toteutettiin, lapset olivat kaksivuotiaita. Suomessa tämän ikäisillä pikkulapsilla on kariesta erittäin vähän. Tästä syystä kariestilannetta seurattiin viisivuotiaaksi saakka, jolloin hampaiden reikiintymistä alkaa esiintyä niillä lapsilla, joilla sitä ylipäänsä esiintyy. Ksylitoli-intervention vaikutusta lasten hampaiden karieskehitykseen seurataan jatkossa myös maitohampaiden osalta kouluiässä.
Ksylitolipurukumi esti tehokkaimmin mutansin tarttumisen äidiltä lapselle
169 äitiä oli edelleen mukana tutkimuksessa, kun lapset olivat kaksivuotiaita. Vaikka äitien syljen mutans streptokokki -taso pysyi korkeana koko kaksivuotisen tutkimuksen ajan, ksylitoliryhmän äideistä kuitenkin vain 10 prosenttia oli tartuttanut lapseensa mutans streptokokin. Ksylitolin vaikutus mutans-bakteeriin perustunee sekä mutans-bakteerien määrän alenemiseen että niiden tarttumisominaisuuksien muuttumiseen. Kontrolliryhmässä, joka sai fluorilakkauksen kerran puolessa vuodessa, vastaava prosentti oli 49 ja klooriheksidiiniryhmässä 29.
Lapset, joilla oli mutans streptokokki -infektio 2-vuotiaana, oli se myös myöhemmissä vuositarkastuksissa, joita jatkettiin aina 6-vuotiaaksi asti.
Riskiäidit selville sylkitestillä
Tutkimuksen tuloksista on erityisesti hyötyä äideille, joiden suun mutans streptokokki -taso on raskauden aikana korkea. Bakteerikannan ilmentyminen voidaan selvittää sylkinäytteen viljelyllä.
Runsas mutans-pitoisuus voi löytyä äidiltä, jolla on aikaisemmin ollut useita reikiä hampaissa. Mutans-taso voi säilyä korkeana, vaikka hampaat olisi jo hoidettu. Samoin jos äidin ruokailutottumukset raskauden ja imetyksen aikana muuttuvat ja makeiden välipalojen määrä kasvaa, niin plakin määrä lisääntyy ja suussa olevat kariesta aiheuttavat bakteerit viihtyvät hyvin.
"Elämän kaksi ensimmäistä vuotta ovat tärkeimmät hampaiden reikiintymisen ehkäisyssä. Tulevaisuudessa painopistettä pitäisikin siirtää hampaiden vastustuskyvyn lisäämisestä mutans-infektion ehkäisyyn, ts. puolustuksen lujittamisesta hyökkäyksen heikentämiseen", Isokangas painottaa. Matala mutans-taso ja maitohampaiden vähäinen karioituminen ovat hyviä ennusmerkkejä myös pysyvien hampaiden reikiintymisen vähenemiseen.
Viite: Söderling E, Isokangas P, Pienihäkkinen K, Tenovuo J. Influence of Maternal Xylitol Consumption on Acquisition of Mutans Streptococci by Infants. J Dent Res, 79: 882-887, 2000.
Viite: Isokangas P, Söderling E, Pienihäkkinen K, Alanen P. Occurrence of Dental Decay in Children after Maternal Consumption of Xylitol Chewing Gum, a Follow-up from 0 to 5 Years of Age. J Dent Res, 79 (11): 1885-1889, 2000.
