Vyötärölihavuus

Ihmisellä on aikojen alusta asti ollut tarve syödä makeaa. Makean mieliteko on ollut keino pysyä hengissä, sillä makealta maistuvat kasvit ovat harvoin myrkyllisiä. Hiilihydraattipitoinen sokeri onkin ihmiselle tärkeä ja nopea energianlähde. Saamme energiaa myös ravintomme sisältämistä rasvoista ja proteiinista. Kaikki nämä ravintoaineet lihottavat, jos ihminen ei liiku riittävästi ja kuluta nauttimaansa energiaa.

Ikävä tosiasia on, että kansakuntamme pulskistuu kiihtyvällä tahdilla. Ihmisen energiansaanti ei kuitenkaan ole lisääntynyt, me vain kulutamme vähemmän kuin syömme. Liikkuminen on vähentynyt ja työ on kevyempää.

Vatsaonteloon kertynyt niin sanottu viskeraalinen rasva ilmenee vyötärön ympärysmitan suurenemisena eli vyötärölihavuutena. Olennaista on siis se, minne kehon ylimääräinen rasva on kertynyt. Kaikki elimistön rasva ei ole samankaltaista. Vatsan seudulla oleva rasva aiheuttaa terveysongelman silloin, kun se on kerääntynyt vatsaonteloon sisäelinten ympärille.

Lihavuus on riskitekijä

Vyötärölihavuus lisää merkittävästi monien sairauksien riskiä. Mahdollisuus sairastua sydän- ja verisuonitauteihin liittyy enemmän miehille tyypilliseen vyötärölihavuuteen (omenavartalo) kuin naismaiseen päärynävartaloon, jossa rasva kertyy lantiolle. Rasvan kertyminen vyötärölle johduu pitkälti perinnöllisistä syistä, joskin myös elintavat voivat vaikuttaa siihen. Miehillä vyötärönympäryksen tavoitemitta on alle 94 cm ja naisilla alle 80 cm.

Vatsaontelossa oleva ylimääräinen rasva vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan ja veren rasva-arvoihin sekä nostaa verenpainetta. Jopa 5-10 prosentin painonpudotus vaikuttaa edullisesti näihin vaaratekijöihin.

Terveys on kuitenkin monen eri tekijän summa. Ylipainon taustalla ei ole mikään yksittäinen ruoka- tai nautintoaine. Kun kokonaisuus on tasapainossa, eli kun olemme olleet aktiivisia ja noudattaneet terveellistä ruokavaliota, on meillä varaa myös hemmotteleviin makeisiin hetkiin.