Ksylitoli on luonnon makeutusaine. Sitä löytyy luonnosta pieniä määriä mm. marjoista ja hedelmistä. Ihminen itsekin valmistaa ksylitolia aineenvaihdunnan tuloksena. Ksylitolia valmistetaan teollisesti mm. maissista ja pyökistä sekä myös koivun kuituaineesta, jota saadaan selluloosan valmistuksen sivutuotteena. Siitä juontaa juurensa ksylitolista käytetty toinen nimi "koivusokeri".

Nimi johtuu kreikankielisestä sanasta "xylon", joka tarkoittaa puuainetta. Ksylitolia valmistetaan mm. puun ksylaanista peräisin olevasta ksyloosista.

Saksalaiset ja ranskalaiset kemistit löysivät ksylitolin jo 1800 -luvun lopulla, mutta hammaslääketieteelliseen, kariesta ehkäisevään käyttöön se keksittiin Suomessa.

Ksylitolin hammasystävälliset ominaisuudet löydettiin Turun yliopistossa 1970-luvun alussa, jolloin alettiin etsiä luonnosta hampaille vähemmän haitallisia yhdisteitä sokerin korvikkeeksi. Turun yliopiston hammaslääketieteellinen laitos käynnisti vuonna 1970 ns. Turun Sokeritutkimukset. Tällöin Leafia (silloinen Hellas) pyydettiin valmistamaan maailman ensimmäiset ksylitolilla makeutetut purukumit ja pastillit.

Ksylitolin talteenotto selluliemestä on myös suomalainen keksintö, joka kehitettiin ja patentoitiin Suomessa 1970-luvulla.

Kemialliselta rakenteeltaan ksylitoli on sokerialkoholi, ei siis sokeri. Se eroaa muista makeuttajista, kuten esimerkiksi sorbitolista ja fruktoosista, koska kuuden hiilen sijaan ksylitoli koostuu vain viidestä hiiliatomista.

Ksylitolin käyttö suosii neutraaleja pH-olosuhteita suussa, mikä ei ole mutans-streptokokkien viihtymisen kannalta edullista. Pohjoismaissa myytävät sokerittomat purukumit on makeutettu pääasiassa sorbitolilla ja ksylitolilla. Ksylitoli- ja sorbitolipurukumien vaikutusta karieksen esiintymiseen on vertailtu Michiganin yliopiston laajassa ksylitolitutkimuksessa. Tutkimuksessa ilmeni, että kokonaan ksylitolilla makeutettu purukumi ehkäisi kariesta tehokkaammin kuin ksylitolin ja sorbitolin sekoituksella tai pelkästään sorbitolilla makeutettu purukumi.

Ksylitolin antikariogeeniset ominaisuudet perustuvat sen kykyyn ehkäistä reikiintymistä aiheuttavien Streptococcus mutans -bakteerien kasvua sekä vilkastuttaa syljen eritystä. Suun bakteerit eivät tehokkaasti pysty käyttämään ksylitolia hyväkseen, joten ne eivät pysty lisääntymään suussa ja samalla plakin määrä vähenee. Sylki taas jo itsessään huuhtelee ja suojaa hampaita. Viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että säännöllisesti käytettynä ksylitoli ei ainoastaan ehkäise reikiintymistä vaan myös korjaa jo alkaneita kiillevaurioita.

Oulun yliopiston lastentautien klinikan tutkimus osoittaa, että täysksylitolipurukumin pureskelu vähentää merkittävästi lasten korvatulehduksia. Säännöllinen ja määrältään riittävä ksylitolipurukumin pureskelu vähensi korvatulehdusten esiintymistä 40 prosentilla. Täysksylitolipurukumin pureskelu ei vähentänyt korvatulehdusta aiheuttavien pneumokokki-bakteerien esiintymistä nielussa, mutta se esti bakteerin kiinnittymisen ja korvatulehduksen kehittymisen.

Suun bakteerit käyttävät ruoassa olevia sokeriyhdisteitä ravintonaan ja tuottavat aineenvaihduntansa seurauksena happoja. Kun suun pH laskee haponmuodostuksen seurauksena, hampaan pinnalla oleva kalsium alkaa liueta ja reikiintyminen alkaa. Suun happamuustaso palautuu normaaliksi noin puolen tunnin kuluttua ruokailusta.

Tutkimusten mukaan ksylitolin suositeltava päiväannos on 5-10 grammaa jaettuna vähintään kolmeen käyttökertaan. Sopiva määrä on kaksi tyynyä ksylitolipurukumia tai -pastillia 3-5 kertaa päivässä aina aterian tai välipalan jälkeen.

Suositellun 5 gramman annoksen ksylitolia saa esimerkiksi käyttämällä päivittäin 6 tyynyä Jenkki Professional -täysksylitolipurukumia tai 10 tyynyä Jenkki-ksylitolipurukumia tai 8 kpl Läkerol Dents -ksylitolipastillia.

Tärkeää ksylitolin vaikutusten kannalta on säännöllinen käyttö. Jo pienikin määrä ksylitolia riittää käynnistämään reikiintymistä estävät vaikutukset.

Ksylitoli sopii lähes kaikille - myös useimmille diabeetikoille. Ksylitolituotteita suositellaan erityisesti karieksen riskiryhmille ja sairauden, lääkkeiden tai ikääntymisen aiheuttamiin kuivan suun ongelmiin.

Ksylitoli on todettu turvalliseksi makeutusaineeksi. Ksylitoli on polyoli, jota esiintyy pieninä määrinä monissa kasvikunnan tuotteissa. FAO:n ja WHO:n yhteiselin on todennut vuonna 1983, että ksylitolin kohtuullinen käyttö on turvallista.

Ksylitoli sopii myös diabeetikoille, koska se imeytyy hitaasti verenkiertoon ja nostaa siksi verensokeria hitaasti.

Hampaille terveellinen päiväannos, eli 5-10 grammaa ksylitolia jaettuna useaan käyttökertaan ei yleensä aiheuta ongelmia edes herkkävatsaisille.

Ksylitolin sietokyky on yksilöllistä ja saattaa vaihdella jopa samalla ihmisellä eri päivinä. Ksylitoli kuten muutkin polyolit imeytyvät ruuansulatuksessa hitaammin ja epätäydellisemmin kuin sokeri. Erittäin herkät yksilöt saattavat saada oireita jo melko pienestäkin määrästä, kun toiset voivat sietää suuria määriä ksylitolia. Suurina määrinä nautittuna ksylitolilla saattaa olla laksatiivinen vaikutus. Tämä vaikutus on helposti vältettävissä nauttimalla ksylitolia riittävän usein pieninä annoksina ja totuttautumalla ksylitoliin vähitellen.

Ksylitolituotteet pitää säilyttää koirien ulottumattomissa! Koirien elimistössä ksylitoli saa aikaan hypoglykeemisen reaktion eli voimakkaan insuliinierityksen. Jo viisi ksylitolipurukumittynyä voi johtaa kymmenkiloisen koiran vakavaan sairastumiseen.

Karies eli hammasmätä on tarttuva tauti. Kliiniset tutkimukset osoittavat, että pikkulasten äitien säännöllinen täysksylitolipurukumin käyttö vähentää merkittävästi kariesta aiheuttavien mutans streptokokki -bakteerien tarttumista äidiltä lapselle. Lapsen hampaat karioituvat sitä suuremmalla todennäköisyydellä, mitä aiemmin lapsi infektoituu mutans streptokokeilla.

Turun yliopiston tutkimusten mukaan säännöllinen ksylitolipastillin käyttö helpottaa merkittävästi vaikeasta suun kuivuudesta kärsivien potilaiden kuivan suun tuntemuksia. Kuivasuisuus on vaikea ongelma hammasterveydelle. Kun syljeneritys ehtyy, kariesbakteerien määrä lisääntyy ja hampaiden reikiintymisriski kasvaa moninkertaiseksi. Ksylitolipastilli on turvallinen, hampaita suojeleva keino lisätä syljeneritystä. Kuivan suun yleisyys kasvaa voimakkaasti iän myötä.

Ksylitolin nauttiminen lounaan ja välipalan päätteeksi estää happohyökkäyksen syntymisen. Siksi ksylitolipastilli tai -purukumi on luonnollinen osa ateriaa jo monissa kouluissa ja päiväkodeissa. Ksylitolipurukumin jakelu aterian päätteeksi on päivittäisen hampaiden harjaamisen lisäksi tärkeä osa lasten hampaiden hoitoa. Hampaiden harjaaminen kahdesti päivässä ja sen lisäksi ksylitolipurukumien ja ksylitolipastillien säännöllinen käyttö aterioiden jälkeen ovat todistetusti hyödyllisiä keinoja hampaiden reikiintymisen ehkäisyssä.

Monet kunnat ovat valinneet ennalta ehkäisevän strategian suun terveydentilan kohentamiseksi. Kuntien tavoitteena on myös parantaa suun terveydentilaa entistä kustannustehokkaammalla tavalla.

Jos haluat säilyttää terveen ja kauniin hymyn, harjaa hampaasi aamuin illoin fluorihammastahnalla, käytä lisäksi hammastikkua ja -lankaa ja syö ksylitolipurukumia tai -pastilleja aina aterian jälkeen. Kiinnitä myös huomiota terveelliseen ravintoon, valitse janojuomaksi raikas vesi ja käy säännöllisesti hammastarkastuksissa.

Jenkki Professional-täysksylitolipurukumien ksylitolipitoisuus on 66-71 % palan painosta. Yhdessä palassa on siis noin 0,9 g ksylitolia.

Xylitol-Jenkin ksylitolipitoisuus on 35 % painosta, joten yksi pala sisältää noin 0,5 g ksylitolia.

Läkerol Dents -pastillien sisältävät ksylitolia 50 % painosta. yhdessä pastilliissa on 0,68 g ksylitolia.

Mitä enemmän purukumissa on ksylitolia, sitä paremman suojan se antaa hampaille.

Jenkki Professional on täysksylitolipurukumi, eli siinä on käytetty makeutusaineena ainoastaan ksylitolia: Jenkki Professional on siis makeutettu 100 %:sti ksylitolilla. Tuotteen ainesosaluettelossa ksylitolipitoisuus on kerrottu prosentteina tuotteen painosta.

Jenkki-purukumien päämakeuttaja on aina ksylitoli ja sitä on yli puolet kaikista makeutusaineista.

Leafin Jenkki Professional -purukumi on maailman ensimmäinen täysksylitolipurukumi. Se oli mukana suomalaisten tutkijoiden johtamassa, kansainvälisessä hammaslääketieteellisessä purukumitutkimuksessa Belizessä, Väli-Amerikassa. Jenkki Professional (silloin nimeltään XyliFresh) -purukumi tuotiin markkinoille hyvien tutkimustulosten jälkeen. Tutkimukset osoittivat, että kokonaan ksylitolilla makeutetun Jenkki Professional -purukumin käytöllä on selvästi alkaneita kiillevaurioita korjaava vaikutus. Jenkki Professional -täysksylitolipurukumin säännöllisellä käytöllä saavutettiin kaikkein suurin teho karioitumista vastaan.

Ei ole. Purukumia ei kuitenkaan ole tarkoitettu nieltäväksi. Jos purukumin vahingossa nielaisee, se kulkeutuu suoliston läpi muun ruuan mukana. Fiksu tapa on hävittää käytetty purukumi siististi paperiin käärittynä roskakoriin.

Purukumin syöminen ei aiheuta ongelmia henkilöille, joilla on terve purenta. Purukumin purenta 5-10 minuuttia kerrallaan on riittävän kauan. Jos purennassa on vikaa, ksylitolipastilli on suositeltava vaihtoehto.

Purukumilla tahriintuneen vaatteen voi puhdistaa laittamalla sen ensin hetkeksi pakastimeen ja raaputtamalla kovettuneen purukumin pois.

Virossa koululaisilla tehdyssä tutkimuksessa Läkerol Dents -ksylitolipastillin todettiin ehkäisevän hammaskariesta yhtä hyvin kuin täysksylitolipurukumi.

Tutkimusten mukaan ksylitolin suositeltava päiväannos on 5-10 grammaa. Kun Läkerol Dents -ksylitolipastilleja nauttii päivässä 8 kpl, saa 5 grammaa ksylitolia. Esimerkiksi kaksi Läkerol Dents –rasian pastillia 4 kertaa päivässä antaa riittävän ksylitolisuojan hampaille.